LUONNON, KOULUTUKSEN ja IHMISYYDEN PUOLESTA – SATU HAAPANEN
Puhdas luonto – laadukas koulutus ja välittävät ihmisyys – nämä ovat minulle tärkeitä asioita!
PUHDAS LUONTO – jotta lastemme lapsetkin pääsevät mustikkametsään
Ainutlaatuista luontoamme on kohdeltava kestävästi. Puhdas luonto –teema tarkoittaa ydinvoimatonta Suomea, suo- ja jokiluonnon elvyttämistä, vapaata Viinivaaraa ja Kollajaa sekä työpaikkoja uusiutuvalla ja monimuotoisella energiantuotannolla.
Metsien hakkuuta on vähennettävä ja vapaaehtoiseen metsänsuojeluun on varattava rahaa. Ilmastonmuutosta torjutaan usein erilaisin toimenpitein. Hallitusohjelmaan on kirjattava sektoreittain erilaiset toimenpiteet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi 1,5 lämpöasteeseen. Puun jalostusastetta on nostettava niin, ettemme tuhlaa puuta poltettavaksi vaan jalostamme sitä erilaisiin tarkoituksiin ja etenkin korvaamaan muovia. Suomen talouden kivijalka on metsässä, mutta sen tuotteita voidaan hyödyntää kestävästi ilmastonmuutoksen torjunta edellä. Eläin- ja kasvilajien häviäminen on pysäytettävä.
Eläinsuojelulakia on muutettava siten, että se takaa tuotantoeläimille mahdollisimman lähelle lajityypilliset olosuhteet, riittävän veden ja ravinnonsaannin, riittävästi virikkeitä ja liikkumatilaa. Turkistarhauksesta on luovuttava.
SIVISTYNYT SUOMI – kulttuuri ja koulutus kunniaan
Koulutuksen on oltava maksutonta myös lukiossa ja ammattikoulussa. Tasa-arvoinen ja laadukas koulutus on maamme voimavara. Edellisen hallituksen opintotukileikkaus on peruttava ja ammatilliseen koulutukseen tehdyt rajut muutokset – muun muassa kontaktiopetuksen vähentäminen – on arvioitava uudelleen. Sekä pienillä oppilailla, että lukiossa ja ammattiin opiskelevilla pitää olla mahdollisuus saada opinto-ohjausta ja tukea opintoihinsa.
Subjektiivinen kokopäiväinen varhaiskasvatusoikeus on palautettava ja koulujen ryhmäkokojen pienentämiseen kohdennettava valtion tukea. Erityisen tuen resurssit on vahvistettava vastaamaan tarvetta.
Kulttuurin tekeminen ja kulttuurista nauttiminen on jokaisen oikeus. Kulttuurin asema hyvinvoinnin tuottajana on tunnistettava ja tunnustettava. Oulua on tuettava sen pyrkimyksessä kulttuuripääkaupungiksi 2026, sillä hankkeella ja kulttuuripääkaupunkiaseman saamisella on paljon myönteistä vaikutusta koko Pohjois-Suomen kulttuuri-ilmastoon. Tasa-arvoisessa Suomessa on jokaisella yhtäläinen oikeus tuoda ideansa ja luovuutensa mukaan rakentamaan onnellista Suomea. Kulttuurista elantonsa saaville on turvattava työrauha ja toimeentulo esimerkiksi perustulon avulla.
OIKEUDENMUKAINEN MAAILMA – koska maapallo on kotimme
Suomen on oltava edelläkävijä ja harjoitettava ihmisarvoa kunnioittavaa politiikkaa. Maapallomme rajalliset resurssit on jaettava tasaisesti ja kestävästi. Yhteinen hyvä on jokaisen etu.
Pohjoisen puolesta
Elämämme pohjoisessa on rikasta, ja haastavaa. Kylmät talvet ja valoisat kesät tekevät elämästämme ja ympäristöstämme vaihtelevan ja ainutkertaisen. Pohjoisen luontoa ei saa tuhota lyhytnäköisellä hyödyn tavoittelulla. Kaivoslaki on uusittava siten, että kukaan ei voi kajota maaperään omin luvin ja korvaamatta aiheuttamansa haitat. Kaivostoiminnasta on perittävä kaivosveroa. Luonnonvaramme tulee antaa uusiutua rauhassa, jotta myös tulevat sukupolvet saavat nauttia luonnosta ja sen antimista. Turpeen poltto on korvattava osta on luovuttava mahdollisimman nope
Työpaikkoja uusiutuvasta energiasta
Nolla-energiarakentaminen, hajautetut energiatuotantomuodot, tuuli-,vesi- , puu-, maalämpö- ja aurinkoenergia ovat perusta, jolle synnytetään tulevaisuuden työpaikkoja. Turpeen poltto on korvattava uusiutuvilla energiamuodoilla mahdollisimman pian ja pintaturpeen käytön ekologiset vaikutukset on arvioitava. Biokaasun käyttöä on tehostettava.
Maanviljelyä on kehitettävä vähäpäästöiseen suuntaan. Maanviljelijöitä on tuettava siirtymään ympäristöystävällisempään tuotantoon ja ennen kaikkea viljelijöiden jaksamista on tuettava takaamalla riittävä toimeentulo ja sosiaaliturva, riittävät lomituspalvelut ja vähentämällä viljelijöitä rasittavaa byrokratiaa.
Köyhyyden kimppuun
Perustulo takaa jokaiselle kansalaiselle mahdollisuuden tehdä työtä ilman pelkoa toimeentulon katkeamisesta. Ihmisiä tulee kannustaa hakemaan ja vastaanottamaan työtä ja ryhtymään halutessaan yrittäjäksi ilman turhaa byrokratiaa. Työllistäminen on tehtävä helpoksi. Pienten eläkkeiden verotusta on kevennettävä. Yrittäjien sosiaaliturvaa on parannettava.
Aina pienten puolella
Lapsille ja nuorille on taattava turvallinen ja vakaa kasvuympäristö, jotta heistä kasvaisi aikuisia, jotka kykenevät ottamaan vastuun itsestään ja yhteiskunnasta. Lapsiperheiden köyhyys on poistettava ja neuvoloiden ja terveydenhuollon toimia tehostettava, jotta turvallista lapsuutta uhkaavat tekijät huomataan jo varhaisessa vaiheessa. Lasten ja nuorten mielenterveydestä pitää huolehtia, eikä lapsia ja nuoria saa jättää yksin painimaan ongelmiensa kanssa. Päihteetön kasvuympäristö on lapsen oikeus. Siksi päihdetyöhön on satsattava resursseja tulevana hallituskautena ja järjestöjen asiantuntemus päihde- ja mielenterveystyössä on otettava mukaan työhön. Seuraavan hallituksen on laadittava lapsistrategia ja teetettävä lapsivaikutusten arviointi hallitusohjelmaan.
Koulurauhaa
Koululuokat ovat usein liian suuria, jotta niissä ehdittäisiin huomioida jokaisen oppijan tarpeet. Koko luokan oppiminen heikentyy, kun opettajan aika menee vaativien oppilaiden ohjaamiseen. Siksi luokkiin tarvitaan avustajia ja erityisopetuksen täysimääräistä hyödyntämistä. Pienryhmiä on oltava riittävästi ja erilaiset tarpeet huomioiden. Hoitoa tarvitsevia lapsia ei saa jonotuttaa kouluissa, vaan heille on löydyttävä heille tarvittava hoito, jotta he voivat kuntoutua takaisin opinpolulle.
Opettajien palkka täytyy korjata työn vaativuuden tasolle ja ikääntyvän opettajakunnan vahva ammattitaito pitää hyödyntää koko kouluyhteisön arjessa. Tasa-arvoinen ja oppilasta täysipainoisesti tukeva koulu, jossa myös kädentaidoille on vahva paikkansa, takaa, että tulevaisuudessakin meillä on monipuolisia osaajia.
Nuorten työttömyys poistettava
Työnantajien, yritysmaailman, kunnan edustajien, nuorisotoimen ja päättäjien on haettava yhdessä nuorten kanssa keinoja nuorten työelämään siirtymisen helpottamiseksi. Kouluissa on mietittävä yrittäjyyskasvatuksen sisältöjä, jotta nuori oppisi ja kokisi työnteon välttämättömäksi ja mielekkääksi elämälleen jo pienestä pitäen. Nuorelle ihmiselle on löydettävä tilaisuus työntekoon ja tarvittaessa nuorta on tuettava pääsyssä työelämään. Nuorisotakuun toteuttamista on jatkettava.
Ikääntyminen voimavaraksi
Seniorikansalaisten elämänkokemusta ja tietotaitoa tarvitaan monessa asiassa aina lastenkasvatuksesta yritysjohtamiseen. Heidän asiantuntemuksensa on tarpeen monella alalla vielä eläkkeelle jäämisen jälkeenkin. Ikääntyvien ihmisten on saatava itse päättää elämänsä sisällöstä ja asumisestaan. Sairaiden ja huonokuntoisten vanhusten hoitaminen täytyy olla laadukasta ja vanhuksen huomioivaa. Jokaiselle, joka hoitaa läheistään kotona pitää suoda myös hengähdystaukoja vaativassa tehtävässään. Siksi omaishoitajien työtä on tuettava. Jokaiselle on suotava arvokas vanhuus ja ikäihmisten hoito ja heidän kohtelunsa – vanhuksista puhe mukaan lukien – on oltava arvostavaa ja yksilölliset tarpeet huomioivaa. Hoitajamitoius on säädettävä 0,7 hoitajaan vanhusta kohden.
Esteetön elämä
Esteetön elämä ei ole vieläkään kaikkien ulottuvilla. Kynnykset liikkua ja ihmisten osallistua ovat liian korkeat. Kaikessa suunnittelussa on otettava vammaisen ihmisen näkökulma huomioon, myös verkkoympäristöissä. Jokaisella tulee olla oikeus omaan kotiin ja tarvittaessa tuettuun asumiseen.
