Julkaistu Kalevassa 10.5.2020
Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden syntymäpäivää juhlitaan 9. toukokuuta. Kun 70 vuotta sitten Ranskan ulkoministeri Schuman piti kuuluisan puheensa, ”Schumanin julistuksen”, Eurooppa oli toipumassa toisesta maailmansodasta. Sota oli rikkonut maanosan rauhan ja tuhonnut miljoonien ihmisten kodit ja elinkeinot. Tarvittiin ”projekti”, joka loisi Euroopan kansojen välille niin tiukat taloudelliset ja henkiset siteet, ettei uutta sotaa enää syttyisi. Vuosi Schumanin julistuksen jälkeen syntyikin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö ja sen jälkeen Euroopan talousyhteisö. Monen vaiheen ja sopimuksen kautta syntyi Euroopan Unioni, johon Suomi liittyi vuonna 1995.
Euroopan Unioniin kuuluu 27 jäsenmaata ja 446 miljoonaa kansalaista. Sen perusoikeuskirjaa määrittävät ihmisarvo, vapaudet, tasa-arvo, yhteisvastuu, kansalaisten oikeudet ja lainkäyttö. EU:n toimielimiä ovat ministereistä koostuva ministerineuvosto, jäsenmaiden päämiehistä koostuva Eurooppa-neuvosto, jossa Suomea edustaa pääministeri Marin, komissio, parlamentti ja Euroopan keskuspankki. Vähemmän tuttuja elimiä ovat Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, tilintarkastustuomioistuin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea sekä Euroopan alueiden komitea.
Alueiden komitea on EU:n päätöksentekoon osallistuva neuvoa-antava elin. Sen tehtävä on tarkastella EU:n lainsäädäntöä kansalaisten ja alueiden näkökulmasta. Komitean 329 jäsenen on huolehdittava, että lakiesitysten paikalliset vaikutukset huomioidaan erityisesti komission valmistelussa ja parlamentin päätöksenteossa. Näiden onkin pyydettävä lausunnot alueiden komitealta aloitteista, jotka koskevat esimerkiksi työllisyys-, sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpolitiikkaa, liikennettä, digitalisaatiota ja aluepolitiikkaa. Alueiden komitea ottaa myös itsenäisesti kantaa yhteisiin asioihin. Sen toimielimet ovat työvaliokunta, täysistunto ja kuusi valiokuntaa, jotka kukin kokoontuvat Brysselissä muutaman kerran vuodessa.
Komitean Suomen valtuuskuntaan kuuluu yhdeksän maakuntia ja kuntia edustavaa jäsentä. Jäsenet nimittää ministerineuvosto viiden vuoden välein. Esityksen Suomen edustajiksi tekee valtioneuvosto. Me tämän artikkelin kirjoittajat edustamme komiteassa Oulua ja Pohjois-Pohjanmaata. Satu Haapanen kuuluu Vihreään ryhmään ja Mirja Vehkaperä Renew Europe -ryhmään.
Haapanen on yksi alueiden komitean kuudesta varapuheenjohtajasta ja vihreiden ryhmän toinen puheenjohtaja. Hän osallistuu puheenjohtajiston ja työvaliokunnan työhön ja toimii oman valiokuntansa CIVEXin yhtenä koordinaattorina. CIVEX vastaa muun muassa kansalaisuus-, EU:n perusoikeuskirja-, hallinto-, kehitysyhteistyö- ja Euroopan ulkoraja-asioista. Valiokunnan alaisuudessa toimii EU:n naapuruussuhteisiin keskittyviä työryhmiä, joiden työskentelyssä Satu on myös mukana. Hänen toinen valiokuntansa on ENVE, joka käsittelee ympäristö-, ilmastonmuutos- ja energia-asioita.
Alueiden yhteenkuuluvuuspolitiikka ja EU:n talousarvio työllistävät puolestaan Mirja Vehkaperää ryhmänsä varakoordinaattorina. COTER valiokunnassa käsitellään muun muassa aluekehittämistä, liikennettä, naapuruusohjelmia ja taloutta. NAT valiokunnassa hän saa vaikuttaa luonnonvarojen kuten metsien, maatalouden ja matkailun kysymysten ratkaisemiseen. Jäsenyys Green Dealin työryhmässä tarkoittaa uusien keinojen etsimistä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Kevään aikana alueiden komitea on työskennellyt etänä, mutta tehokkaasti koronakriisin haittojen pienentämiseksi. Se on vaatinut parempaa varautumista ja tukea kriisistä kärsineille alueille. Komitean nettisivuilta löytyy esimerkkejä eri puolilta Eurooppaa koronaviruskriisistä selviytymiseksi. Suomen valtuuskunta on tuonut esille muun muassa etäopetuksen mahdollisuuksia ja kertonut hyvistä käytännöistä esimerkiksi kouluruokailussa, etätyöskentelyssä ja vanhusten auttamisavussa.
Alueiden komitean tehtävä on muistuttaa, että paras asiantuntemus on siellä, missä ihmiset elävät, asuvat, tekevät työtä ja opiskelevat. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, liikenne ja liikkuminen, digitalisaatio ja hyvän hallinnon kehittäminen koskettavat jokaista kansalaista eri puolilla Eurooppaa. Siksi alueiden äänen kuuluminen on välttämätöntä EU:n päätöksenteossa.
Yhteistyöllä sodasta kärsinyt Eurooppa rakentui raunioista vauraaksi maanosaksi. Tämän päivän vastoinkäyminen koronapandemian muodossa muistuttaa meitä siitä, että rauhan ja yhtenäisyyden sanoma on yhtä ajankohtainen kuin 70 vuotta sitten. Hyvää Eurooppa-päivää!
Satu Haapanen (vihr.) Mirja Vehkaperä (kesk.)
Kaupunginvaltuutettu Kaupunginvaltuutettu
Sivistys- ja kulttuurilautakunnan pj. Kaupunginhallituksen pj
Euroopan alueiden komitean jäsen Euroopan alueiden komitean jäsen
