Järjestä kirjoitukset ajan mukaan tai otsikon mukaan

Kirjoitukset vuodelta 2020

Potkua politiikkakoulusta

4.6.2020 Mun Oulu – verkkolehti

Kuinka ottaa kantaa ja miten saan ääneni kuuluville? Näihin kysymyksiin vastaa Oulussa keväällä käynnistynyt Nuorten politiikkakoulu.

Politiikkakoulu sai alkunsa, kun pari nuorisovaltuuston jäsentä, muutama innostunut virkamies ja allekirjoittanut rakentelivat ohjelman, jolla innostetaan nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan kaupungin asioihin. Ajatus sai niin hyvän vastakaiun Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRAssa, että Oulu pääsi mukaan SITRAN Demokratiakokeilut2020 ohjelmaan ja sai politiikkakouluun runsaan vuoden rahoituksen. Tällä rahalla palkattiin kaksi työntekijää, jotka varmistavat hankkeen etenemisen. Huomattavaa on, että nuorten politiikkakoulussa vahvaa ääntä käyttävät nuoret, jotka ideoivat ja toteuttavat hanketta nuorisotyöntekijöiden ja projektin työntekijöiden kanssa.

Nuorten politiikkakoulu koostuu kolmesta osasta: sukupolvien välinen oppiminen, nuorten yhteiskunnallisten tietojen ja taitojen vahvistaminen sekä koulussa tapahtuvan demokratiakasvatuksen tukeminen ja syventäminen. Mukana on viisi koulua, joissa etsitään uusia tapoja vaikuttaa ja otetaan raikkaalla tavalla kantaa kaupungin asioihin. Uusista demokratiamenetelmistä kootaan materiaalipaketti, joka on monistettavissa minne tahansa kokeiltavaksi.

Nuorten näkemykset tuodaan myös kaupungin päätöksentekoon lautakuntiin ja valtuustoon asti. Erityinen huomio hankkeessa kohdistuu nuoriin, jotka eivät vielä osallistu tai tunne voivansa vaikuttaa omiin tai yhteiskunnallisiin asioihin. Siksi politiikkakoulu jalkautuu sinne, missä nuoret ovat: nuorisotaloille, puistoihin ja eri kaupunginosiin. Myös kulttuurin, taiteen ja liikunnan keinoja kokeillaan vaikuttamisen välineinä.

Politiikkakoulussa etsitään aivan uudenlaisia tapoja vuoropuheluun ja vaikuttamiseen. Kevään aikana politiikkakoulu on toiminut verkossa instagram-tilillään ja järjestänyt kummivaltuutettujen koulutuksen, jolla heitä valmistetaan kertomaan omat tarinansa, mikä sai heidät lähtemään vaikuttamisen tielle. Osa nuoriso- ja kaupunginvaltuutetuista on jo vieraillut verkossa kouluilla ja kouluvierailuja jatketaan syksyllä. Kesän aikana nuoret ja vaikuttamisen konkarit pääsevät jututtamaan toisiaan pyöräilyn merkeissä, mistä kuulemme pian lisää. 

Oulussa on tehty jo vuosien ajan hyvää työtä nuorten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi. Esimerkkinä tästä ovat lasten ja nuorten osallisuusryhmät ja nuorisovaltuusto sekä nuorten osallistuminen lautakuntien kokouksiin. Syksyllä on jälleen nuorisovaalit, johon politiikkakoulu osaltaan innostaa nuoria osallistumaan.

Tärkeintä on löytää itsestään rohkeutta ja tietää, miten voin vaikuttaa itseäni koskeviin ja ympärilläni tapahtuviin asioihin. Vaikuttamiseen voi kasvaa ja sitä voi ja pitääkin harjoitella. Kaupungin päätöksenteko kaipaa myös nuorilta raikkaita ajatuksia ja uusia näkökulmia, kuinka elää 2030-luvun maailmassa. Ummehtuneissa kokoushuoneissa istuminen kun ei tulevaisuuden päättäjiä kiinnosta.

Kategoriat: Kirjoituksia | Jätä kommentti

Alueiden komiteassa kuuluu paikallinen ääni

Julkaistu Kalevassa 10.5.2020

Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden syntymäpäivää juhlitaan 9. toukokuuta. Kun 70 vuotta sitten Ranskan ulkoministeri Schuman piti kuuluisan puheensa, ”Schumanin julistuksen”, Eurooppa oli toipumassa toisesta maailmansodasta. Sota oli rikkonut maanosan rauhan ja tuhonnut miljoonien ihmisten kodit ja elinkeinot. Tarvittiin ”projekti”, joka loisi Euroopan kansojen välille niin tiukat taloudelliset ja henkiset siteet, ettei uutta sotaa enää syttyisi. Vuosi Schumanin julistuksen jälkeen syntyikin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö ja sen jälkeen Euroopan talousyhteisö. Monen vaiheen ja sopimuksen kautta syntyi Euroopan Unioni, johon Suomi liittyi vuonna 1995.

Euroopan Unioniin kuuluu 27 jäsenmaata ja 446 miljoonaa kansalaista. Sen perusoikeuskirjaa määrittävät ihmisarvo, vapaudet, tasa-arvo, yhteisvastuu, kansalaisten oikeudet ja lainkäyttö. EU:n toimielimiä ovat ministereistä koostuva ministerineuvosto, jäsenmaiden päämiehistä koostuva Eurooppa-neuvosto, jossa Suomea edustaa pääministeri Marin, komissio, parlamentti ja Euroopan keskuspankki. Vähemmän tuttuja elimiä ovat Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, tilintarkastustuomioistuin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea sekä Euroopan alueiden komitea.

Alueiden komitea on EU:n päätöksentekoon osallistuva neuvoa-antava elin. Sen tehtävä on tarkastella EU:n lainsäädäntöä kansalaisten ja alueiden näkökulmasta. Komitean 329 jäsenen on huolehdittava, että lakiesitysten paikalliset vaikutukset huomioidaan erityisesti komission valmistelussa ja parlamentin päätöksenteossa. Näiden onkin pyydettävä lausunnot alueiden komitealta aloitteista, jotka koskevat esimerkiksi työllisyys-, sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpolitiikkaa, liikennettä, digitalisaatiota ja aluepolitiikkaa. Alueiden komitea ottaa myös itsenäisesti kantaa yhteisiin asioihin. Sen toimielimet ovat työvaliokunta, täysistunto ja kuusi valiokuntaa, jotka kukin kokoontuvat Brysselissä muutaman kerran vuodessa.

Komitean Suomen valtuuskuntaan kuuluu yhdeksän maakuntia ja kuntia edustavaa jäsentä. Jäsenet nimittää ministerineuvosto viiden vuoden välein. Esityksen Suomen edustajiksi tekee valtioneuvosto. Me tämän artikkelin kirjoittajat edustamme komiteassa Oulua ja Pohjois-Pohjanmaata. Satu Haapanen kuuluu Vihreään ryhmään ja Mirja Vehkaperä Renew Europe -ryhmään.

Haapanen on yksi alueiden komitean kuudesta varapuheenjohtajasta ja vihreiden ryhmän toinen puheenjohtaja. Hän osallistuu puheenjohtajiston ja työvaliokunnan työhön ja toimii oman valiokuntansa CIVEXin yhtenä koordinaattorina. CIVEX vastaa muun muassa kansalaisuus-, EU:n perusoikeuskirja-, hallinto-, kehitysyhteistyö- ja Euroopan ulkoraja-asioista. Valiokunnan alaisuudessa toimii EU:n naapuruussuhteisiin keskittyviä työryhmiä, joiden työskentelyssä Satu on myös mukana. Hänen toinen valiokuntansa on ENVE, joka käsittelee ympäristö-, ilmastonmuutos- ja energia-asioita.

Alueiden yhteenkuuluvuuspolitiikka ja EU:n talousarvio työllistävät puolestaan Mirja Vehkaperää ryhmänsä varakoordinaattorina. COTER valiokunnassa käsitellään muun muassa aluekehittämistä, liikennettä, naapuruusohjelmia ja taloutta. NAT valiokunnassa hän saa vaikuttaa luonnonvarojen kuten metsien, maatalouden ja matkailun kysymysten ratkaisemiseen. Jäsenyys Green Dealin työryhmässä tarkoittaa uusien keinojen etsimistä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Kevään aikana alueiden komitea on työskennellyt etänä, mutta tehokkaasti koronakriisin haittojen pienentämiseksi. Se on vaatinut parempaa varautumista ja tukea kriisistä kärsineille alueille. Komitean nettisivuilta löytyy esimerkkejä eri puolilta Eurooppaa koronaviruskriisistä selviytymiseksi. Suomen valtuuskunta on tuonut esille muun muassa etäopetuksen mahdollisuuksia ja kertonut hyvistä käytännöistä esimerkiksi kouluruokailussa, etätyöskentelyssä ja vanhusten auttamisavussa.  

Alueiden komitean tehtävä on muistuttaa, että paras asiantuntemus on siellä, missä ihmiset elävät, asuvat, tekevät työtä ja opiskelevat. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, liikenne ja liikkuminen, digitalisaatio ja hyvän hallinnon kehittäminen koskettavat jokaista kansalaista eri puolilla Eurooppaa. Siksi alueiden äänen kuuluminen on välttämätöntä EU:n päätöksenteossa.

Yhteistyöllä sodasta kärsinyt Eurooppa rakentui raunioista vauraaksi maanosaksi.  Tämän päivän vastoinkäyminen koronapandemian muodossa muistuttaa meitä siitä, että rauhan ja yhtenäisyyden sanoma on yhtä ajankohtainen kuin 70 vuotta sitten. Hyvää Eurooppa-päivää!

Satu Haapanen (vihr.)                                                                         Mirja Vehkaperä (kesk.)         

Kaupunginvaltuutettu                                                                       Kaupunginvaltuutettu

Sivistys- ja kulttuurilautakunnan pj.                                              Kaupunginhallituksen pj

Euroopan alueiden komitean jäsen                                              Euroopan alueiden komitean jäsen

Kategoriat: Kirjoituksia | Jätä kommentti