Ilman puhdasta ympäristöä ei ole ruokaa, eikä työpaikkojakaan. Valiokunnassani olen joutunut puolustamaan metsien monimuotoisuutta ja uhanalaisia suotyyppejä, kiinnittämään huomiota turkistarhojen ympäristövaikutuksiin ja puolustamaan ympäristösuojelulakiesitystä, jossa turvetuotanto ohjataan jo luontoarvonsa menettäneille ojitetuille soille. Uusia soita ei pidä enää turvetuotannolle avata.
Suurhankkeista ympäristölle haitallisimpina pidän Pyhäjoen ydinvoimalahanketta ja suunnitelmia kultakaivoksista Kuusamoon. Olisi järjetöntä antaa ulkomaisen yhtiön pilata Kuusamon luonto ja puhtaat vedet, jotka antavat työtä paljon pitemmäksi aikaa kuin lyhytikäiset kaivokset.
Pyhäjoen voimalahanke puolestaan on muuttunut periaateluvastaan huomattavasti. Laitostoimittaja on vaihtunut samoin kuin laitostyyppi. Ydinvoimalan käyttämä uraani on peräisin lähteistä, joiden työolosuhteet tai ympäristövaikutukset eivät ole hallinnassamme. Käytetyn uraanin loppusijoituspaikka Pyhäjoen ydinvoimalan tapauksessa ei ole tiedossa. Hanke on muuttunut vuosien aikana aivan toiseksi, eikä mielestäni vastaa alkuperäistä periaatelupapäätöstä.
Ranskalaisilla on ollut ylitsepääsemättömiä vaikeuksia Olkiluodon voimalan kanssa. Sen olisi pitänyt valmistua jo viisi vuotta sitten, mutta nyt voimalan rakennuttaja TVO ei pysty antamaan edes aikataulua voimalan valmistumiselle. Hanke on yksi maailman kalleimmista. Sen kustannusarvio on noussut lähes kolminkertaiseksi kahdeksaan miljardiin euroon.
Kokemusten Olkiluoto 3: sta pitäisi varoittaa Pyhäjoen ydinvoimalaan sijoittaneita. Osakkaille luvattu sähkön hinta voi olla markkinahintoja paljon korkeampi. On myös syytä perusteellisesti arvioida, mitä Rosatom 34 tai jopa 49 prosentin omistajuudellaan voi tehdä.
Ukrainan tilanne on muuttanut ilmapiirin lähialueillamme erittäin jännitteiseksi. Mikäli energiahuollostamme nykyistäkin suurempi osa olisi venäläisistä riippuvaista, voisiko Venäjä maailman tilanteen muuttuessa vaikuttaa jollain tavalla Suomen energiapolitiikkaan? Varmasti voisi. Rosatomin varallisuus ei riipu Pyhäjoen voimalasta, kun takaajana ja maksumiehenä on todellisuudessa Venäjän valtio. Rosatomhan on Venäjän entinen atomienergiaministeriö, joka on yhtiöitetty, jotta se saisi hankkeilleen markkinoilta lainaa.
Ydinvoimaa perustellaan sen tuomilla työpaikoilla. Pysyvämmät työpaikat syntyvät kuitenkin palvelujen ja biotalouden alalle, ei ydinvoimaan. On todennäköistä, että Rosatomin työmaalla suurin osa olisi muita kuin paikallisia työntekijöitä kuten Olkiluoto 3 on osoittanut.
Perustavanlaatuinen ero kannattajien ja vastustajien välillä on näkemys ydinvoiman vaarallisuudesta. En voi kannattaa ydinvoimaa sen vuoksi, että sen riskit ulottuvat sukupolvien päähän. Suomen päätöksillä on vaikutusta myös maihin, jotka suunnittelevat ydinvoiman rakentamista.
Ennen antautumista Rosatomille on hyvä tarkastella sen toimia muualla maailmassa. Rosatom suunnittelee ydinvoimaloita Turkkiin, joista toinen sijoittuu Välimeren rannalle maanjäristysherkälle alueelle. Jo ennen rakentamis- ja ympäristölupien myöntämistä Rosatom on aloittanut voimalan valmistelutyöt ja tuhonnut Välimeren rannikon vanhoja metsiä. Olisikin syytä tarkastella, missä kaikessa Rosatom on maailmalla mukana.
Pyhäjoen ydinvoimala on vielä epävarman tien päässä. Oikeuskanslerin on odotettu arvioivan kevään aikana, onko muuttunut hanke periaatepäätöksen mukainen. Hallitus on sopinut kesällä 2011, että uusia periaatelupia ei tämä hallitus myönnä.
