Miltä metsä näyttää vuonna 2050?

http://www.vihreat.fi/blogit/satu-haapanen/milta-metsa-nayttaa-vuonna-2050

Eduskunta kävi tänään lähetekeskustelun hallituksen metsäpoliittisesta selonteosta, joka ulottuu vuoteen 2050.

Suomi on Euroopan metsäisin maa. Kolme neljäsosaa maamme pinta-alasta on metsää. Metsä on Suomelle voimavara monessa mielessä. Se tarjoaa työtä, on uusiutuvan energian, paperin ja sellun lähde, luonnontuotteiden aarreaitta sekä monipuolisen virkistymisen mahdollistaja.

Suomen 37 kansallispuistossa oli vuonna 2012 kävijöitä yli 2 miljoonaa. Jokainen kansallispuistoon satsattu euro tulee keskimäärin kymmenkertaisena takaisin. On hienoa, että saamme pian kaksi uutta kansallispuistoa, Teijoon ja Etelä-Konnevedelle.

Suomalaisen metsän erityinen piirre ovat kaikkia kansalaisia koskevat jokamiehen oikeudet. On erikoista maailman mittakaavassa, että metsissämme voi vapaasti samoilla, hiihtää, marjastaa, kerätä sieniä, bongata lintuja, telttailla ja kalastaa ja kaikki tämä hupi on koko kansan saatavilla ilmaiseksi.

Runsaat metsävaramme velvoittavat pitämään niistä huolta parhaalla mahdollisella tavalla ekosysteemien näkökulmasta. Metsissämme on 814 uhanalaista lajia ja noin puolet Suomen 45000 eliölajista. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vuoteen 2020 mennessä.

Etelä-Suomen metsistä on suojeltu kuitenkin vain 2,3 prosenttia. Tätä osuutta olisi kasvatettava, sillä metsien pienialaisuus ja pirstaleisuus ei kykene tällä hetkellä turvaamaan monimuotoisuutta. Metso-ohjelma hehtaaritavoitteisiin päästäkseen vaatii lisäresursseja.

Harva meistä kykenee ennustamaan maailman tilaa vuoteen 2050 asti. Monia silloin käytössä olevia tuotteita ei ole vielä edes keksitty. Metsäalallamme onkin jatkettava tutkimusta, kehitystä ja uusien tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista. Yritysrahoituksen on tuettava tutkimusta, tuotekehitystä ja keksintöjen piloitointia. Todennäköistä on, että maailmassa on vuonna 2050 kymmenisen miljardia ihmistä ja ilmastonmuutos on lisännyt kuivuutta, tulvia ja kasvien tauteja. Materiaali- ja energiatehokkaat sekä ilmastoystävälliset tuotteet ovat todennäköisesti silloin erittäin kysyttyjä.

Metsien monimuotoisuus eliölajien suhteen ja sen tuottamat ekosysteemipalvelut ovat elinehto maapallomme hengissä säilymiselle. Luonnonvaroista puhuttaessa, olisi hyvä pitää alinomaa mielessä kysymys, missä kulkevat maapallon kantokyvyn rajat. Missä tulee vastaan raja, jolloin luonnon monimuotoisuuden väheneminen kääntyy ihmistä vastaan myös taloudellisessa mielessä. Vai onko tämä raja jo ylitetty? Vuosittain se päivämäärä, jolloin ihmiskunta on kuluttanut vuoden uusiutuvat luonnonvarat, aikaistuu. Viime vuonna se oli jo elokuun 20. päivä. Jos kaikki kuluttaisivat yhtä paljon kuin eurooppalaiset, tarvitsisimme 2,6 maapalloa.

On hyvä, että kansallinen suunta kulkee tehometsätaloudesta ja avohakkuista monipuolisempaan, eri-ikäisrakenteiseen metsänhoitoon ja metsänomistajien suurempaan vapauteen metsien hoidossa. Koska metsistämme jopa 60 prosenttia on yksityismetsiä, korostuu yksittäisten metsänomistajien rooli ja vastuu metsien hoidossa ja suojelussa.

Metsätuholakia laadittaessa ja kasvintuhoojista puhuttaessa kysymys luonnon monimuotoisuudesta tiivistyi muun muassa kysymykseen lahopuun määrästä metsissä. Luonnon monimuotoisuuden ja luonnon omien puolustusmekanismien ylläpitämiseksi olisi tärkeää säilyttää metsissä riittävä määrä lahopuuta.

Metsistä puhuminen herättää intohimoja, koska jokaisella on henkilökohtainen suhde metsään. Toisinaan häiritsee se, että metsätalouden ja metsien suojelun välille rakennetaan vastakkainasettelua. Talousmetsillä on valtava merkitys virkistyskäytön ja monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta. Metsien kestävä ja hyvä hoito ja metsien monimuotoisuuden vaaliminen on ehto myös metsien taloudelliselle hyödyntämiselle.

Suomi on vahvasti mukana niissä pöydissä, missä tehdään kansainvälisiä ja eurooppalaisia metsälinjauksia. On tärkeää, että metsäpolitiikkamme reagoi muutoksiin ja ennakoi tulevia haasteita ja mahdollisuuksia. Suomalaisella metsäosaamisella on kysyntää maailmalla sekä suojelu- että tuotekehitysmielessä. Metsäpolitiikkamme tulee rakentua ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävälle perustalle. Kansallista metsästrategiaa 2025 laadittaessa on tärkeää taloudellisen hyvinvoinnin päämäärän rinnalle asettaa strategiset päämäärät myös metsien ekologiselle kestävyydelle.

Kategoria(t): Kirjoituksia. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.