TIISTAINA 11. KESÄKUUTA 2013 kello 14.04
6) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, lukio-lain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 41 ja 45
”Kukaan vanhempi ei halua omaa lastansa erotettavan koulusta yhdeksikään päiväksi. Se ei ole kasvatuskeino. Sen sijaan nämä lakiesitykset, jotka meillä on käsittelyssä, tuovat arvokkaan lisän työrauhan edistämiseen kouluissa sekä lasten hyvinvoinnin edistämiseen koulussa. Työrauha luokassa koostuu monesta asiasta. Usein se häiriintyy sen vuoksi, että lapsella asiat eivät ole hyvin. Usein työrauhan häiriintyminen johtuu ylisuurista luokkakoista, ja kysymyksessä on aina yhteisen työrauhan mutta myöskin oppilaan työrauha ja opettajan työrauha.”
KESKIVIIKKONA 12. KESÄKUUTA 2013 kello 14.02
Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Lähetekeskustelu
”Lasten ja nuorten yksinäisyys on tunnustettu ongelma ja näkyy varsinkin viikonloppuisin ja kesäaikana lisääntyneinä lasten soittoina (auttaviin) puhelimiin. Opettajana tiedän, että koulujen arkipäivä ja sen aherrus on monesti niin kiireistä ja hektistä, että siinä harvalla opettajalla jää tarpeeksi aikaa lapsen kuuntelulle. Painotankin myös, että yksi ennalta ehkäisevä tapa lisätä lasten hyvinvointia on myös lisätä aikuisten määrää kouluyhteisössä.”
”Erityisesti luokanopettajat ja varhaiskasvattajat tuntevat lapset ja pystyvät helposti tunnistamaan, jos lapsella on jokin oire tai hätä.”
”Haluan myös painottaa sitä, että opettajan työnkuvaan kuuluu niin paljon muutakin kuin oppilashuolto. Toisaalta täällä lakiesityksessä sanotaan, että oppilas- ja opiskelijahuolto on osa opettajan perustyötä. Täällä on kuitenkin sanottu, että oppilas- ja opiskelijahuollon palvelulla tarkoitetaan koulupsykologin, kuraattorin ja kouluterveydenhuollon asiantuntijoiden palveluja. Tällä puheenvuorolla haluan sanoa sitä, että opettajankaan ei tarvitse olla kaikkivoipa ja kaikkiosaava, vaan hänellä on oikeus ja velvollisuus kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Toivon, että tämä laki myös edistää yhteistyötä ja yhteydenpitoa asiantuntijoiden välillä.”
KESKIVIIKKONA 12. KESÄKUUTA 2013 kello 14.02
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
”Tämä väite, että kansainvälinen opiskelija veisi naapurintytöltä opiskelupaikan, on täysin väärä. Nämä kansainväliset ohjelmat ovat monesti englanninkielisiä, niitä on perustettu sitä varten, että yliopisto tai ammattikorkea kansainvälistyisi. Niihin voivat toki suomalaisetkin opiskelijat pyrkiä, mutta ei tällaista ilmiöitä ole Suomessa, että kansainväliset opiskelijat veisivät paikkoja suomalaisilta opiskelijoilta.”
”Edelleenkin painotan sitä, että kansallisuus ei voi olla tiede- ja tutkimusmaailmassa se peruste, millä joku valitaan tai otetaan opiskelemaan.”
”Mutta kyllä minä kysyisin näin päin: onko meillä varaa olla kansainvälistymättä? Ajatelkaapa, kuinka monta tohtorin tutkintoa olisi jäänyt suorittamatta, jos ei sitä olisi tehnyt joku kansainvälinen opiskelija. Jokainen oppilaitos saa myöskin tuloksellisuusrahoja suoritettujen tutkintojen muodossa”
KESKIVIIKKONA 12. KESÄKUUTA 2013 kello 14.02
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
”Mitä tulee sitten tähän koulutusvientiin: Tämän edustaja (Pauli) Kiuru nosti esille, ja kyllä nyt teidän puheestanne jäi nimenomaan sellainen epäselvä tulkinta, mitä tarkoitetaan lukukausimaksuilla, mitä tarkoitetaan koulutusviennillä. – Ihan selkeästi sanottuna: Suomessa kaiken tutkintoon johtavan koulutuksen tulee olla maksutonta, annettiinpa se suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai millä muulla tahansa kielellä. Kaikkien opiskelijoiden, olivatpa he mitä kansallisuutta hyvänsä, täytyy pystyä osallistumaan maksuttomaan koulutukseen. Se on meidän suomalaisten ylpeys: maksuton koulutusjärjestelmä vauvasta aina aikuiseen asti, tohtorin tutkintoon asti.”
KESKIVIIKKONA 12. KESÄKUUTA 2013 kello 14.02
1) Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014-2017 Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014-2017 27.3.2013 annetun valtioneuvoston selonteon (VNS 3/2013 vp) täydentämisestä
Ainoa käsittely
”Suomi on suurten ja merkittävien luonnonvarojen maa. Taito on saada rikkaudet kestävästi ja myös taloutta hyödyntäen käyttöön. Puu on saatava metsästä teollisuuden käyttöön säännöllisesti, ja puun toimittajan ja kuljetusyrittäjän on luotettava siihen, että puulla on kysyntää energiaksi ja jalostukseen. Maanviljelijöitä tulee kannustaa tuottamaan kotimaista ruokaa, ja tässä täytyy varmistaa, että kunnat ja julkiset yhteisöt hankkivat tätä ruokaa.”
”Tuulen ja auringon hyödyntäminen ja maatilojen energiaomavaraisuuteen kannustaminen ovat merkittävä lisä uusiutuvan energian lisäämisessä. Bioenergian tuottaminen ja cleantech tuovat toivottuja työpaikkoja, jotka perustuvat kestävälle kasvulle. Sen sijaan turpeen varaan talouden rakentaminen on mielestäni itselle ja koko ihmiskunnalle kuopan kaivamista. Turve, joka tietysti on merkittävä luonnonvara, mutta niin valitettavan saastuttava, se jääköön maahan vastaisuuden varalle, sillä maailma on resursseiltaan rajallinen ja voi olla tarpeen säästää myös tulevaisuuteen joitakin luonnonvarojamme.”
”Kaksi huolestuttavaa asiaa kehyspäätöksessä on. (Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen.) Kehitysyhteistyöllä voidaan lisätä naisten ja tyttöjen koulutusta, vähentää köyhyyttä ja edistää kestävää kehitystä ja sillä lailla vaikuttaa koko pienen maapallomme tulevaisuuden ehtoihin.”
”Toinen huolestuttava asia on opetus- ja kulttuuritoimeen suunnatut valtionosuuksien indeksikorotusten jäädytykset. Ne kohdistuvat osittain ja vahvasti ammattikorkeakouluihin, jotka ovat jo nyt osallistuneet kymmenillä miljoonilla euroilla säästötalkoisiin opetuspaikkojen lakkauttamisilla ja tällä uudistuksella. Voi olla, että tämä indeksijäädytys on liikaa ammattikorkeille. Tässä yhteydessä haluan muistuttaa, että maakunta, josta tulen, on nuorten maakunta, ja Pohjois-Pohjanmaalla haluamme, että meillä on riittävästi opiskelupaikkoja niin ammatillisella kuin ammattikorkeakoulupuolella vastaisuudessakin.”
KESKIVIIKKONA 12. KESÄKUUTA 2013 kello 14.02
Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014-2017 Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014-2017 27.3.2013 annetun valtioneuvoston selonteon (VNS 3/2013 vp) täydentämisestä
”Suomen tilanne on siinä mielessä Euroopan kriisimaita helpompi, että meillä on perusrakenteet kunnossa. Olemme edelleen Euroopan vahvoja talousmaita, koulutuksemme on hyvää, osaamisemme korkeatasoista, korruptio vähäistä, demokratian kunnioittaminen suurta ja kansalaisyhteiskunnan asema vahva. Näkisin, että perustamme kestävälle talouskasvulle ja ihmisten hyvinvoinnille ovat näiltä osin kunnossa. Miksi sitten talous kaikista hyvistä edellytyksistä huolimatta yskii? En aio tässä listata kaikkia syitä, niitä olemme tänään kuulleet, mutta joitakin ongelmakohtia hahmottelen.”
”Liika byrokratia ja pelko virheistä estää ihmisiä ryhtymästä toimeen ja ottamasta tervettä riskiä. Kun nuori valitsee jonkun tien, joka näyttää epävarmalta, moni vanhempi toppuuttelee ja ehdottaa jotain varmempaa elämänpolkua. Yrittäjät eivät uskalla työllistää, sillä työnantajamaksut ovat edelleen korkeat ja työnantajankin suoja työsuhteen epäonnistumisessa käsittääkseni epävarma. Hyvä esimerkki kuultiin tänään siitä, kuinka byrokraattista on nuorisotakuun toteuttaminen.”
”Keskustalta tullut ehdotus siitä, että ihminen voisi tienata esimerkiksi 300 euroa ilman, että se vaikuttaa hänen saamiinsa tukiin, on mielestäni tervetullut ehdotus ja sitä pitäisi kokeilla. Ehdotus lähestyy myös vihreiden perustulomallia, jossa kaiken työn vastaanottamisen pitäisi olla kannattavaa. Nuorten työllistämiseksi voisi ihan hyvin kokeilla nuoren palkkaamista tietyksi ajaksi hieman pienemmällä palkalla, tämä on mielipiteeni, ja nuoren taitojen karttuessa ja työtehtävien vaativuuden lisääntyessä palkkaa voitaisiin korottaa.”
TORSTAINA 13. KESÄKUUTA 2013 kello 17.21
Laki nuorisolain 1 §:n muuttamisesta
Lähetekeskustelu
(Olli Immosen esitys)
”..(väitätte) että monikulttuurisuus jollakin lailla hajottaisi yhteiskuntaa ja viittasitte Tukholman tapahtumiin. Siellähän nimenomaan tämä monikulttuurinen yhteisö nousi rakentamaan sitä yhteisöllistä rauhaa, ja se vahva kansalaisyhteisö takasi sen, että nämä levottomuudet eivät levinneet laajalle. Mutta katsotaanpas sitten joitakin muita maita, joissa pyrkimys on ollut monokulttuurisuuteen. Ei tarvitse mennä kauas historiassa, Natsi-Saksaan, kun siellä yritettiin kaikki kulttuurivähemmistöt alistaa ja tuhota. Mitä siitä seurasi?”
”Nykymaailmassa on aivan mahdotonta nuorten, tai eihän se nyt mahdotonta ole, mutta minä ainakin haluan omien lasteni kasvavan maailmassa, jossa heillä on valmiuksia toimia monikulttuurisessa maailmassa toisten, eri kieltä puhuvien, eri näköisten, eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa. Minulle monikulttuurisuus ei ole ihon väriä, ei kieltä, vaan kulttuuriin kuuluminen on tämmöinen tunnetason tahtotila, halu kuulua johonkin yhteisöön”
”Minun reaalimaailmassani monikulttuurisuus merkitsee useita kontakteja erilaisiin ihmisiin, asioiden jakamista erilaisten ihmisten kanssa, ja omassa reaalimaailmassani monikulttuurisuus päinvastoin rakentaa yhteisöä. Onko USA monikulttuurinen vai monokulttuurinen? Kuinka se iso maa on onnistunut monikulttuurisuudesta luomaan myöskin monokulttuuria?”
