Suomen ensimmäinen kansalaisaloite on käsitelty eduskunnassa. Turkistarhauksen kieltävän kansalaisaloitteen käsittely päättyi eilen äänestykseen. Äänestystulos oli 146 maa- ja metsätalousvaliokunnan tarhausta jatkamista puoltavan mietinnön puolesta ja 36 turkistarhauksen lakkauttamista puoltavan vastalauseen puolesta, jossa esitin turkistarhauksen lakkauttamista siirtymäajalla. Esitystäni suuressa salissa kannatti edustaja Johanna Karimäki.
Vaikka kansalaisaloite ja sen mukainen vastalause ei tullutkaan hyväksytyksi, olin kuitenkin myönteisesti yllättynyt siitä, että peräti kuudesta puolueesta löytyi turkistarhauksen lakkauttamiselle siirtymäajalla kannatusta. Lähes viidesosa kansanedustajista asettui turkistarhauksen siirtymäajalla lakkauttamisen kannalle, ja minusta se on lupaava tulos.
Valiokuntakäsittelyn päätyttyä toimittaja kysyi minulta, loppuuko keskustelu sitten äänestykseen. Sanoin, että keskustelu jatkuu niin kauan, kunnes eläimet voivat hyvin. Tavoitteeseen on vielä matkaa, mutta kansalaisaloitteen lähes 70 000 allekirjoittajaa ovat panneet junan liikkeelle, ja se juna pysähtyy todellakin vasta sitten, kun eläimet voivat hyvin. Perusteeksi tarhauksen jatkamiselle ei riitä, että kun turkistarhaus loppuu Suomessa, se siirtyy jonnekin muualle. Turkisten määrä ei ole vakio. Uskon että, kun turkisten tuottaminen loppuu Euroopassa, seuraavat muut maanosat esimerkkiä.
Turkistarhauksen lakkauttamisen merkittävät perusteet ovat turkisten tarpeettomuus nykymaailmassa, tarhauksen (epä)eettisyys, eläinten hyvinvointiongelmat ja ympäristön pilaantuminen. Maa- ja metsätalousvaliokunta pohti näitä kaikkia näkökulmia, eniten kuitenkin eläinten hyvinvointia. Mietintö sisältää hyviä kannanottoja, vaikka itse asiaa se ei mihinkään muuta: nykymuotoinen turkistarhaus ei ole eläimen hyvinvoinnin kriteereitä täyttävää. Paljon pitäisi tapahtua, että turkiseläimet voisivat elää lajityypillisesti. Neliömetrejä pitäisi kasvattaa satamäärin, eläimellä tulisi olla mahdollisuus liikuntaan, kaivautumiseen, piiloutumiseen, leikkiin ja lepoon. Maapohjat lisäisivät eläimen hyvinvointia. Perinnölliset sairaudet ja muut sairaudet, joista turkiseläimet kärsivät, pitäisi taltuttaa.
Seuraavaksi tuon esille joitakin valiokunnan näkemyksiä, jotka on hyvä muistaa turkiseläinten hyvinvointia edelleen edistettäessä. On tärkeää seurata näiden seikkojen toteutumista lähitulevaisuudessa.
Ensinnäkin valiokunta mainitsee, että maa- ja metsätalousministeriö on asettanut kaksi työryhmää pohtimaan eläinten suojelua. Toinen on eläinsuojelulain kokonaisuudistusta pohtiva työryhmä ja toinen työryhmä turkiseläinten suojelua koskevan valtioneuvoston asetuksen uudistamiseksi. Molempien työryhmien työskentelyn deadline on 31.12.2014.
Mielestäni turkiseläinten suojelua koskevan työryhmän työskentelyä pitäisi nopeuttaa, mikäli mahdollista, sillä tietoa turkiseläinten hyvinvointiongelmista on jo nyt runsaasti saatavilla.
Maa- ja metsätalousvaliokunta esittää, että erityisesti siitoseläinten virikkeiden saantiin olisi panostettava, sillä virikkeillä ja monikäyttöisillä tiloilla on tutkimusten mukaan huomattava vaikutus eläinten hyvinvointiin.
Valiokunnan mielestä eläinsuojelulain uudistuksella ja turkistarhojen valvontaa tehostamalla ja oikein kohdentamalla voidaan kehittää turkiseläinten hyvinvointia. Valiokunta pitää tärkeänä eläinten hyvinvointitutkimuksen tukemista. Valiokunta korostaa myös perustutkimuksen tärkeyttä, koska turkiseläinten käyttäytymistarpeista ei tiedetä riittävästi, mikä puolestaan vaikeuttaa pito-olosuhteiden kehittämistä eläinten hyvinvointia edistäviksi.
Valiokunnan mielestä kasvuhäiriöiden vaikutus kettujen hyvinvointiin on selvitettävä, ja eläinsuojelusyistä on toistaiseksi vältettävä vakava-asteisista kasvuhäiriöistä kärsivien eläinten käyttöä siitoseläiminä. Siitoseläinten vienti EU -alueen ulkopuolelle pitää tehdä luvanvaraiseksi.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä turkistarhaajien omavalvonnan eli sertifioinnin kehittämistä entisestään, ja turkiseläinten oman terveydenhuoltojärjestelmän kehittämistä SIKAVAn ja NASEVAn tapaan. Valiokunta kiinnittää huomiota myös julkisten eläinlääkäripalvelujen riittävyyteen ja resurssien turvaamiseen.
Ympäristönsuojeluun liittyen valiokunnan mielestä vesiensuojeluun liittyviä toimenpiteitä pitää toteuttaa suunnitelmallisesti.
Vaikka maa- ja metsätalousvaliokunta teki hyviä kirjauksia eläinten hyvinvointiin liittyen, asetti se valitettavasti kuitenkin mietinnössään etusijalle eläimistä saatavan taloudellisen hyödyn.
Mielestäni on tärkeää, ja kuten valiokuntakin tuo hallituksen kirjauksen esille, että hallituksen kirjauksen toisen lauseen mukaisesti selvitetään turkistarhaajien vapaaehtoisesti muihin elinkeinoihin siirtymisen kannustamisen mahdollisuuksia. Tätä kirjausta muihin elinkeinoihin vapaaehtoisesti siirtymiseksi on lähdettävä toteuttamaan. Positiivista valoa asiaan tuo, että peräti seitsemän paikalla olleista ministereistä äänesti turkistarhauksen siirtymäajalla lakkauttamisen puolesta.
