Eläinten suojelun saralla on tapahtunut paljon hyvää kuluvana keväänä. Vastikään julistettiin auki eläinsuojeluasiamiehen virka maa- ja metsätalousministeriöön. Eläinsuojeluasiamiehen toimenkuva on monipuolinen. Hänen tehtävänsä on edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Käytännössä eläinsuojeluasiamies tukee eri toimijoiden välistä yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi, hän osallistuu neuvotteluihin ja eri työryhmien työskentelyyn. Kansalaisten kannalta on hyvä, että eläinten hyvinvoinnista huolta kantavilla ihmisillä on selkeä osoite, mihin kohdistaa huolensa.
Eduskunta on myös hyväksynyt lain koe-eläinten suojelusta tieteellisissä tai opetustarkoituksissa. Laki perustuu EU:n direktiiviin, jonka tarkoituksena on vähentää sekä korvata eläinkokeita ja parantaa niiden laatua kaikkialla Euroopan Unionissa. Lain keskeinen sanoma on, että eläimiä saa pitää ja käyttää tieteellisiin ja opetustarkoituksiin ainoastaan tarpeellisista ja tärkeistä syistä. Valitettavasti vielä tällä hetkellä on joitakin esim. sydän- ja verisuonitauteihin liittyviä sairauksia, joiden tutkimuksia ei ole voitu korvata vaihtoehtoisilla menetelmillä. Vaihtoehtoisia menetelmiä kuitenkin kehitetään koko ajan Tampereen yliopiston yhteydessä olevassa FICAM- tutkimuskeskuksessa ja onkin tärkeää, että tätä tutkimusta rahoitetaan vastaisuudessakin.
Suomessa käytettiin eläinkokeisiin vuonna 2011 yhteensä 136 000 eläintä. Näistä 70 prosenttia oli laboratorioissa kasvatettuja jyrsijöitä, pääasiassa hiiriä ja rottia. Koiria käytettiin varsinaisissa eläinkokeissa 50 kasvatettua yksilöä. Lemmikkieläimistä tavallisten tarkastusten yhteydessä otettavat verikokeet lasketaan myös eläinkokeiden piiriin ja tällaisia tutkittavia kotikoiria oli 2800 kpl.
Eläinkoelupa voidaan myöntää ainoastaan sellaiseen tutkimukseen, mitä ei voida korvata vaihtoehtoisilla menetelmillä. Eläimiä tulee käyttää mahdollisimman vähän ja niille tulee aiheuttaa mahdollisimman vähän kipua, tuskaa ja kärsimystä. Eläimen kipua on lievitettävä kaikin tavoin. Kosmeettisiin kokeisiin eläimiä ei ole saanut käyttää Suomessa enää vuosikymmeniin.
Laki sisältää joitakin uusia eläimen hyvinvointia edistäviä asioita. Eläinkoe on arvioitava aina takautuvasti vakavien ja joissakin tapauksissa kohtuullista kipua aiheuttaneiden kokeiden jälkeen. On arvioitava, voidaanko eläinkoe vastaisuudessa korvata vaihtoehtoisella menetelmällä. Eläinkokeita varten on koetta suorittavaan laitokseen perustettava eläintensuojeluryhmä. Maa- ja metsätalousvaliokunta esitti, että tämä ryhmä voisi päättää eläimen palauttamisesta luontoon tai sille sopivaan hoitoon eläinkokeen päättymisen jälkeen, koska ryhmässä tunnettaisiin eläin parhaiten. Osa eläimistä voi elää vielä hyvän elämän kotihoidossa kokeen jälkeen.
Uuden lain mukaan perustetaan eläinten suojelun neuvottelukunta, jonka tarkoitus on edistää korvaamisen, vähentämisen ja parantamisen periaatetta. Neuvottelukunta neuvoo viranomaisia ja eläinkokeiden suorittajia parhaista käytännöistä eläinten kasvatukseen, hoitoon ja käyttöön liittyvissä kysymyksissä.
Hyvää uudessa laissa on se, että jokaisesta hankkeesta tulee laatia yleistajuinen esitys julkisuuden käyttöön. Näin jokainen eläinten hyvinvoinnista huolehtiva kansalainen voi itse perehtyä eläinkokeeseen, sen taustoihin ja tuloksiin.
Julkisuudessa on levinnyt virheellinen huhu, jonka mukaan löytöeläimiä voitaisiin käyttää eläinkokeisiin. Huhu on täysin väärä. Laki nimenomaan kieltää irrallaan tavattujen, villiintyneiden kotieläinten tai luonnosta pyydystettyjen eläinten käyttämisen eläinkokeisiin.
Villiintynyttä eläintä voitaisiin käyttää tutkimuksiin ainoastaan, jos sen tutkiminen on erityisen tärkeää eläimen terveyden tai hyvinvoinnin vuoksi tai jos eläin aiheuttaa vakavan uhkan ympäristön tai ihmisen terveydelle. Kysymykseen voisivat silloin tulla poikkeuksellisesti erityistä tautia levittävät eläimet. Tuolloinkin lupa tutkimukseen tulee hakea Etelä-Suomen aluehallintoviraston alaisena toimivalta hankelupalautakunnalta. Yhtään eläintä ei altisteta eläinkokeeseen ilman lupaa.
Eduskunta on aloittanut myös keskustelun historian ensimmäisestä kansalaisaloitteesta. Se koskee turkistarhauksen kieltämistä siirtymäajalla. Vihreät, vasemmisto ja yksittäiset kansanedustajat muista puolueista ovat aloitteen kannalla. Kansalaisaloite etenee ainakin maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jossa se saa perusteellisen käsittelyn asiantuntijakuulemiseen. Kansanedustajien tahto on ollut, että valiokuntakäsittelyä voisi seurata myös netistä jokainen kiinnostunut. Valiokunnassa kuullaan aloitteen tekijöitä sekä muita asiantuntijoita. Lopuksi aloitteesta tehdään mietintö ja todennäköisesti aloite etenee täysistuntoon eduskunnan äänestykseen.
Kansalaisaloite on tervetullut lisä suomalaiseen päätöksentekojärjestelmään. Jo nyt se on herättänyt paljon kiinnostusta kaikenikäisten ihmisten keskuudessa. Etenkin nuoret tuntuvat innostuneen uudesta merkittävästä vaikutusmahdollisuudesta, joka on pelkästään hyvä asia.
Eduskunta on käsitellyt myös eläintautien torjuntaa käsittelevän lain. Sekin on merkittävä laki, sillä iso osa taudeista on ihmisille ja eläimille yhteisiä. Erityisen tärkeää olisi vähentää antibioottien käyttöä koko Euroopassa, ettei enempää antibiooteille vastustuskykyisiä mikrobeja pääsisi syntymään.
Maa- ja metsätalousvaliokunta saa pian käsiteltäväkseen eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen. Eläinsuojelulain kokonaisuudistus on merkittävä, sillä se käsittää kaikkien eläinten suojelun ja koskettaa monia yhteiskunnan alueita. Luvassa on siis edelleen vilkasta keskustelua ja näkemysten vaihtoa eläinten hyvinvoinnista. Eläinsuojelulain sisältöön voi vaikuttaa jokainen kansalainen esimerkiksi antamalla palautetta maa- ja metsätalousministeriön nettisivuilla. Tässä vaiheessa kansalaiskeskustelu on toivottavaa ja tarpeellista. Lakiesitys eduskunnalle jätetään 2014, joten vielä on hetki aikaa vaikuttaa.
