Kaleva 25.9.2010
Toimittaja Kari Sankala on täysin oikeassa kolumninsa 20.9. otsikossa, että “Energia- ja liikenneratkaisuissa on oltava hereillä”. Pohjoisen Suomen onkin syytä olla valveilla koko ajan, mitä tulee nykyiseen energiapolitiikkaan.
Vihreinä näemme tämänhetkisen pohjoissuomalaisen energiapolitiikan huolestuttavana. Emme ymmärrä, miten tulemme selviämään päästövähennystavoitteista, jos pidämme turvetuotannon määrän ennallaan ja poltamme turvetta hakematta sille vaihtoehtoja. Sankalan esittämä kivihiili ei ole oikea vaihtoehto, ei myöskään Kollajan auki repiminen vastoin koskiensuojelulakia. Ainoaa järkevää energiapolitiikkaa on kulutuksen vähentäminen ja hajautettu energiatuotanto.
Hajautettu energiatuotanto tarkoittaa, että sähkö ja lämpö tuotetaan pienissä yksiköissä. Energiaa voidaan tuottaa minivesivoimalla, tuulivoimalla, maalämmöllä, biomassan poltolla ja vaikka
aurinkoenergialla yksin ja yhdessä muiden energialähteiden kanssa. Omavaraiset päästöttömät yksiköt tulevat lisääntymään tekniikan kehittyessä, ja niiden tuottamaa sähköä voidaan myydä kantaverkkoon.
Oulun seudulla tehdään paljon tutkimustyötä uusiutuvien energiamuotojen osalta. Tarvitaan vain siirtymäaika, jotta pääsemme irti ilmaa ja jokia saastuttavasta turvesidonnaisuudesta ja hajautetun ja päästöttömän energiatuotannon keinot pääsevät käytännön tasolle. Ilman investointitukea pilottihankkeisiin tämä ei onnistu.
Poliittisella ilmapiirillä on nopeuttava tai hidastava merkityksensä.Tämän hetkinen suuryritysvetoinen energiapolitiikka näyttää asettavan pahimman laatuisia jarruja maakuntamme kehitykselle kohti uusia innovaatioita ja uusiutuvan energiatuotannon tuomia työpaikkoja. Oppia
voisi ottaa vaikka Pohjois-Karjalan maakunnasta, jossa on parinkymmenen vuoden ajan toimittu aktiivisesti uusiutuvan energian käytön edistämiseksi ja jossa on voimassa maakuntahallituksen
hyväksymä Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015.
Energiamuotoja punnitessa täytyy katsoa niiden työllistävää vaikutusta. Hajautettu energiatuotanto luo runsaasti työpaikkoja tutkimustasolta käsillä tekemiseen asti ja uudet keksinnöt ja
tuotekehittely luovat vientimahdollisuuksia pohjoissuomalaiselle bioteknologiaosaamiselle. Pohjois-Pohjanmaan on olennaisen tärkeää pysyä mukana kansainvälisessä kehityksessä, eikä jättäytyä turpeen varaan.
Kolumninsa lopussa toimittaja Sankala pitää vihreiden esitystä siirtää tavarakuljetuksia enenevässä määrin raiteille jonkinlaisena haihatteluna. Raideliikenteen vahvistamiseen vihreillä on vankat perusteet: liikenneturvallisuus paranee, ruuhkat pienenevät, teiden kuluminen vähenee ja saastuttavan raskaan liikenteen päästöt vähenevät. Etenkin Kaakkois-Suomen teitä rasittavat venäläisrekat halutaan pienen tiemaksun piiriin. Maksu pitäisi vihreän puoluehallituksen mukaan suunnitella siten, ettei se rasittaisi kohtuuttomasti suomalaisia kuljetusyrityksiä. Pohjoisen Suomen ja harvaan asuttujen alueiden erityistarpeet liikenteen suhteen tiedostetaan myös etelän vihreiden piireissä. Jotta liikenne siirtyisi enenevässä määrin teiltä raiteille, kannattavat vihreät junaliikenteen rataverojen ja -maksujen alentamista.
Vihreät ovat koko hallituskauden ajan ajaneet aktiivisesti Pohjanmaan radan peruskorjausta ja kaksoisraidetta. Tätä ovat tehneet näkyvästi niin Sinnemäki, Brax kuin Oulun vaalipiirin istuva kansanedustajakin. Asia oli esillä satojen vihreiden kokoontuessa puoluekokouksessa toukokuussa Turussa. Maakuntahallituksen jäsen Satu Haapanen nosti kaksoisraiteen tärkeyden esille viimeksi viikko sitten kuuden kaupungin tapaamisen lehdistötilaisuudessa, jossa se sai muiden
kaupunkien edustajilta täyden tuen.
On selvää, että Oulun vaalipiirin tulevien kansanedustajien täytyy yli puoluerajojen tehdä yhteistyötä maakuntamme ja Kainuun elinvoimaisuuden eteen. Elinvoima ja pärjääminen Suomen markkinoilla ja maailmalla edellyttää eteenpäin katsomista, rohkeaa tutkimustyötä, uusien työpaikkojen luontia ja viennin kehittämistä uusiutuvien energiamuotojen alalla sekä uskallusta irrottaa vähitellen ote turvesidonnaisuudesta. Vihreät on puolueista se, joka päätyökseen
pohtii, kuinka maapallo säilyisi asumiskelpoisena tuleville sukupolville. Siihen pohdintaan kuuluu niin raideliikenteen kehittäminen kuin uusiutuvat energiamuodot kestävän ympäristöpolitiikan perustana.
