P O H J O I S M A I D E N   N E U V O S T O

Lue Sadun haastattelu Dubbelt medborgarskap viktig identitetsfråga
Pohjoismaiden neuvoston sivuilta >>

Pidetyt puheenvuorot

Suomalais-ruotsalaista yhteistyötä Pohjoismaiden neuvostossa, vihreät parlamentaarikot Lindholm ja Haapanen.

3.11.2011

Rouva presidentti, arvoisat ministerit, hyvät kollegat! Kansalais- ja kuluttajavaliokunnan puolesta haluan kiittää ministerineuvostoa selonteosta ihmiskauppaa vastaan. Sitä voidaan kutsua myös orjakaupaksi. Valiokunta on paneutunut aiheeseen hankkimalla siitä tietoa, ja sen lisäksi valiokunta on esittänyt juuri ihmisiin kohdistuvaan kauppaan liittyen useita suosituksia. Ihmiskauppa on laajalle levinnyt ongelma myös Pohjoismaissa.

Kansainvälinen, alueellinen ja kansallinen voimainponnistus tämän ongelman juurimiseksi on entistä tärkeämpää. Pohjoismainen yhteistyö on erittäin tärkeätä sekä inhimilliseltä kannalta että sen vuoksi, että yhteistyöllä saamme ylläpidettyä oikeusvaltioitamme ja kansalaistemme turvallisuutta.

Valiokunnan jäsenet ovat iloisia siitä, että myös ministerineuvostossa aihetta pidetään tärkeänä ja että se hyväksyi helmikuussa kohdennetun panostuksen osana ihmiskaupan vastaista kokonaisohjelmaa, joka koskee useita ministerineuvostoja. Meitä valiokunnassa kiinnostaa erityisesti uudenlaiseen ihmiskauppaan, kuten pakkotyöhön, kohdistuvat toimet.

Ihmiskauppa on hyvin organisoitua rikollisuutta, jonka tekijät toimivat järjestäytyneissä tai löyhemmissä verkostoissa. Ihmiskauppa on erittäin kannattavaa toimintaa, koska ihmistavara voidaan myydä moneen kertaan ja kiinnijäämisen mahdollisuus on pieni. YK:n alaisen huumeiden ja rikollisuuden torjuntaosaston tekemän raportin mukaan ihmiskauppa on tällä hetkellä kaikkein kannattavinta lainvastaista toimintaa juuri Euroopassa.

Kansalais- ja kuluttajavaliokunta osallistui Itämeren valtioiden neuvoston ihmiskauppatyöryhmän työhön, joka jätti loppuraporttinsa vuosikokouksessaan elokuussa Helsingissä. Siinä annetaan joukko suosituksia, joista mainitsen muutaman:

Itämeren maiden hallituksien tulee seurata rahavirtoja ja katsoa ihmiskauppaan liittyviä taloudellisia näkökohtia. Emme saa antaa ihmiskaupan, nykymaailman orjakaupan, jatkua taloudellisesti houkuttelevana. Viranomaisten yhteistyöllä voimme saada laittomasti hankitut varat takavarikkoon ja näin tehdä ihmiskaupasta vähemmän houkuttelevaa niille, jotka sillä ansaitsevat. Tämä on yksi johtopäätöksistämme.

Toiseksi olemme todenneet, että tärkeätä ei ole ainoastaan vastustaa itse rikosta, vaan ensiarvoisen tärkeää on myös suojella uhreja ja mahdollisia uhreja. Huomio täytyy kiinnittää erityisesti ihmiskaupan uhreiksi joutuneisiin lapsiin ja heidän erityistarpeisiinsa.

Pakkotyöhön täytyy myös kiinnittää enemmän huomiota. Tähän liittyen työmarkkinaosapuolten täytyy tehostaa yhteistyötään ja kantaa vastuunsa omalta osaltaan.

Meidän täytyy tehdä työtä myös sen eteen, että kaikki asiaankuuluvat organisaatiot Itämeren alueella tulevat tietoisiksi ihmiskaupasta.

Kansalais- ja kuluttajavaliokunnassa olemme yksimielisiä siitä, että ihmiskaupan vastaisessa työssä toimitaan sen kaikkien muotojen karsimiseksi. On tärkeää kiinnittää huomiota työvoiman hyväksikäyttöön eikä ainoastaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Pohjoismaissa käydään keskustelua siitä, annetaanko ihmiskaupan uhrille suojaa esimerkiksi myöntämällä hänelle oleskelulupa, jos hän todistaa ihmiskauppatoimijoita vastaan. Kuten jo aiemmin mainitsin, on tärkeätä antaa uhreille turvaa. Lisäksi saisimme selvitettyä useampia rikoksia, jos useampi uhri suostuisi todistamaan.

Lopuksi haluan todeta olevan aivan ilmiselvää ja välttämätöntä, että Pohjoismaat jatkavat yhdessä ihmiskaupan vastaista työtä ja että me parlamentaarikot valvomme tätä aihetta jatkuvasti omissa parlamenteissamme.

Kiitän valiokunnan puolesta.

Fru president! Nordiska kolleger! På medborgar- och konsumentutskottets vägnar vill jag tacka för redogörelsen om jämställdhet.

Redogörelsen är den årliga avstämningen på hur det står till innanför våra egna dörrar inom det nordiska samarbetet, i vårt eget hus. Kan vi leva upp till de mål och visioner vi sätter upp för jämställdhetspolitiken? Medan vi kan konstatera vissa smärre framsteg samt några mindre tillbakagångar jämfört med föregående år är det korta svaret att det fortfarande finns god anledning att fokusera på och öka medvetenheten inom detta politikområde.

Vid föregående session framförde Nordiska rådet önskemålet att för att få en tydligare rapport kunde jämförelser med föregående år inkluderas tillsammans med en analys av vad eventuell förändring har berott på. I årets rapport är vi från utskottet glada att se att det nu i flera fall framgår en jämförelse med föregående år. Analysen av vad detta beror på återstår icke desto mindre. Till nästa år vill vi därför gärna se genomgripande jämförelser över flera år samt vad detta beror på.

Då den nordiska jämställdhetspolitiken utgör en bra exportvara från de nordiska jämställda välfärdssamhällena, ja det kan sägas vara en betydande del av den nordiska profilen gentemot omvärlden, är det viktigt att vi inom det nordiska samarbetet tar dessa frågor på allvar.

Sett till vår egen organisation kan vi notera viss förändring sedan föregående år. Medan Nordiska rådet fortfarande är till 55 procent män och till 45 procent kvinnor har könsfördelningen per utskott utvecklat sig något; välfärdsutskottet har gått från 83 procent kvinnor och 17 procent män till en 70/30 fördelning. Å andra sidan har männens andel i näringsutskottet ökat från 60 procent till strax över 70 procent. Vi har därmed ett ansvar att se till könsfördelningen när vi behandlar valkommitténs förslag lite senare i dag.

Vi ser fram emot att ta del av en uppdatering av fackministerrådens jämställdhetsintegrering till nästa år då enligt redogörelsen de olika ministerråden, i enlighet med den långsiktiga målsättningen, ska ha identifierat och integrerat relevanta jämställdhetsperspektiv inom sina respektive verksamhetsområden.

Vi tycker också att det är naturligt att Ministerrådet för jämställdhetsfrågor har ett övergripande ansvar, men eftersom de har väldigt lite resurser tycker vi att det är väsentligt att alla ministerrådets ansvarsområden bär sitt ansvar. Därför är vi i medborgar- och konsumentutskottet väldigt intresserade av att följa upp hur de olika ministerråden arbetar med jämställdhetsintegreringen.

Jämställdhetsintegrering handlar om verksamhetsutveckling och kvalitetssäkring genom att utveckla organisationer och verksamheter så att de tar till vara den fulla potential som kvinnor och män har och ha en verksamhet som möter och tar till vara kundernas/medborgarnas behov – kort sagt en kvalitetssäkrad verksamhet. Att arbeta med jämställdhetsintegrering handlar dessutom om demokratiska rättigheter och om att motverka diskriminering.

På området antidiskriminering verkar medborgar- och konsumentutskottet för att Nordiska ministerrådet ska utvidga insatserna mot könsrelaterat våld till att omfatta våld mot utsatta grupper såsom så kallade hatbrott, hate crimes, samt att utvidga jämställdhetsbegreppet och införa en mångfaldsstrategi. Medan vi kan konstatera att Ministerrådet för jämställdhet inte i nuläget avser att lyssna på Nordiska rådet vad gäller detta är det emellertid glädjande att se att en policy för jämställdhet och mångfald håller på att utarbetas vid de tre nordiska sekretariaten – Nordiska ministerrådet, Nordiska rådet och Nordiska kulturfondens sekretariat.

Dessutom är det glädjande att konstatera att ett jämställdhetsperspektiv i förhållande till immigration och rekrytering av utländsk arbetskraft -- alltså utifrån ett mångfaldsperspektiv, som

jag ser det -- ingår i globaliseringsinitiativet kring hälsa och välfärd. Ministerrådet nämner det som ett av två delprojekt som inkluderar jämställdhetsintegrering under globaliseringsinitiativet kring hälsa och välfärd som omfattar totalt sju delprojekt. Dessvärre klargörs inte hur stor del som utgörs av hälsa och välfärds budgetram på 38,6 miljoner. I enlighet med de insatser som genomförts kring könsbudgetering skulle det ju vara intressant att ta del av denna uppgift.

Som en av De grönas representanter är jag glad att det finska ordförandeskapet i Nordiska ministerrådet har sett till jämställdheten utifrån miljö och klimat under 2011. Jag är också glad att se att det norska ordförandeskapet under sitt ordförandeskap 2012 kommer att diskutera behovet av en mångfaldspolitik som kommer att omfatta jämställdhet och likabehandling.

Rouva presidentti, hyvät kollegat! Ministerineuvosto on päättänyt muuttaa Pohjoismaiden tasa-arvotiedon keskuksen NIKK:n mandaatin yhteistyöelimeksi. Muutoksessa haetaan joustavampaa vuorovaikutusta tutkimuksen ja politiikanteon välille, myös kustannussäästöjä.

Kansalais- ja kuluttajavaliokunta käsitteli ministerineuvoston melko lyhyttä ehdotusta. Olemme vuosien saatossa seuranneet NIKK:in toimintaa. Se on tehnyt monipuolista, arvokasta ja hyvää työtä. Valiokunta toivoo, että muutoksen seurauksena tasa-arvotoimien laatu vahvistuu entisestään.

Pohjoismaat ovat tunnettuja kaikkialla maailmassa onnistuneesta tasa-arvotyöstään. Nyt haasteena on löytää tasa-arvotyölle hyvät työmuodot. Tähän kansalais- ja kuluttajavaliokunta antaa kaiken tukensa.

Pohjoismaisesta tasa-arvotiedon keskuksesta vuonna 2010 tehdyssä arvioinnissa todetaan, että tällä sektorilla on lukuisa joukko kansallisia toimijoita, jotka tutkivat tasa-arvoa ja sukupuolikysymyksiä ja jakavat niistä tietoa omissa maissaan. Pohjoismainen hyöty saavutetaan sillä, että kunkin maan kokoamaa tietoa jaetaan myös muissa Pohjoismaissa.

Kansalais- ja kuluttajavaliokunta haluaa, että tutkimus ja tulokset saavuttavat mahdollisimman laajan kentän. Kun NIKK:iä sen entisessä muodossaan arvosteltiin erityisesti siitä, ettei se onnistunut saavuttamaan poliitikkoja eikä herättämään yhteiskunnallista keskustelua, on nyt kaikkein tärkeintä, että se uudessa muodossaan ja toiminnassaan ottaa huomioon tutkimuksen ja politiikan kytkennän. On tärkeätä, että tasa-arvotyön integroinnissa päivittäisen toiminnan työkalut kuten hyvät käytännöt ja mallit välitetään muille toimijoille eri puolille Pohjoismaita, Baltiaa ja Eurooppaa.

Pohjoismaisia toimia rajoittaa budjetti, minkä vuoksi on entistäkin tärkeämpää, että työ ja toiminta ovat tehokkaita.

Kansalais- ja kuluttajavaliokunnan mielestä on tärkeätä, että saamme käydä tiivistä vuoropuhelua ministerineuvoston kanssa uuden muotoisen NIKK:in edelleen kehittämisestä.

Aiemmin mainitsemassani arviossa ehdotetaan, että ministerineuvostossa konkretisoitaisiin ja priorisoitaisiin tulevaisuuden tasa-arvoyhteistyötä. Erityisesti mainitaan kytkentä monivuotiseen tasa-arvosektorin yhteistyöohjelmaan. Tämä antaakin minulle aiheen toistaa valiokunnan toivomuksen, että tasa-arvokäsitteen sisältöä laajennettaisiin kattamaan tasa-arvon ja tasavertaisen kohtelun sukupuoleen, etniseen alkuperään, uskontoon, elämänkatsomukseen, uskoon, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta eli että käsite kattaisi syrjinnän vastaisuuden sen laajassa merkityksessä.

Kansalais- ja kuluttajavaliokunta on myös sitä mieltä, että monivuotisessa tasa-arvo-ohjelmassa mainittu sukupuoleen kohdistuvan väkivallan nollatoleranssi tulisi koskea laajemmin kaikkia väkivallan muotoja, erityisesti heikossa asemassa oleviin kohdistuva väkivalta, mukaan lukien naisiin kohdistuvat viharikokset.

Kansalais- ja kuluttajavaliokunnan puolesta haluan lausua kiitokset.

2.11.2011

Arvoisa presidentti! Osoitan kysymykseni Tanskan yhteistyöministerille Manu Sareenille, ja lyhennän hieman kysymystäni.

Olen ilokseni huomannut, että olette vahvasti sitoutunut tasa-arvoon ja tasa-arvon edistämiseen työssänne. Tasa-arvoasiaan liittyen haluaisin kysyä suhtautumistanne muiden Pohjoismaiden kansalaisten lähettämiseen kotiin Tanskasta sosiaalisista syistä. Tanskan häädöissä poikkeuksellista on ollut se, etteivät häädetyt ole rikoksesta tuomittuja vaan sosiaalipalveluiden ja toimeentulotuen varassa eläviä Pohjoismaiden kansalaisia. On tärkeää jo yhteisten työmarkkinoidenkin kannalta, että ihmiset voivat luottaa sen Pohjoismaan sosiaaliturvaan, johon he ovat muuttaneet työtä tekemään, siinä tapauksessa, jos työnteko keskeytyy tai työllistyminen on vaikeaa.

Haluan kysyä teiltä: Aiotteko vaikuttaa, ja jos, niin millä tavalla, siihen, että Pohjoismaiden kansalaisten karkotukset sosiaalisista syistä loppuisivat?