Monen kerroksen väkeä

Kolumni Kaleva joulukuu 2008

Trierissä on kivoja kauppoja ja valtava kävelykeskusta, joka täyttyy viikonloppuisin tuhansista ihmisistä. Kaupunki on Oulua kolmekymmentätuhatta asukasta pienempi, mutta asukastiheydeltään
kolminkertainen.

Enpä olisi tiennyt asuvani apostoli Mattiaksen pyhäinjäännösten vieressä ennen kuin luin keskiaikatutkija dosentti Tuomas Heikkilän haastattelun netistä Historian Tietosanomista. Ajatelkaas nyt, sen saman Mattiaan luut, joka arvalla valittiin kahdenneksitoista opetuslapseksi Juudaksen tilalle, kun tämä oli kavaltanut Jeesuksen ja lopulta hirttäytynyt, lepäävät tuossa kivenheiton päässä. Suomalaiset eivät niin pyhimyksistä välitä, ellei oteta huomioon piispa Henrikiä, jostä Heikkilä muuten on kirjoittanut vastikään ensimmäisen laatuaan olevan kirjan. En minäkään luterilaisena niin ole pyhimyksistä välittänyt, mutta onhan se hienoa ajatella, että mies, joka on seurannut Jeesuksen elämää ja nähnyt varmaan Jeesuksen äidinkin ja Pontius Pilatuksen ja muita Uuden Testamentin hemmoja, levähtelee nyt tuossa 18 kilometrin päässä Trierin kaupungissa ihan kävelykeskustan
liepeillä alennumyynneissä rynnivien tietämättä.

Miten luut tänen päätyivät Palestiinan maaperältä? No, tänne ne toimitti tietysti pyhä Helena, se kapakoitsijan tytär, jonka pojasta, Konstantinuksesta tuli ensimmäinen kristitty keisari Roomassa. Helenan mies, käskynhaltija Constantius muuten häpesi niin vaimoaan, että hääti tämän poikineen kodistaan, mutta niin vain kävi, pikku-Konstantinus kutsuttiin isänsä kuoleman jälkeen Rooman
keisariksi, ja tämä otti tomeran, mutta nöyryytetyn äitinsä vierelleen hallitsemaan.

Helenan sisu lienee kokemusten myötä kasvanut entisestään. Hän oli puuhanainen vailla vertaa. Ensimmäiseksi hän pani kristittyjen asiat kuntoon Rooman valtakunnassa ja laittoi sitten poikansa säätämään lakeja muun muassa hylättyjen lapsien, leskien, sotavankien ja orjien suojelemiseksi. Matkallaan Pyhään maahan, Helena rakennutti muun muassa Jeesuksen syntymäkirkon, useita basilikoja ja rakennuttipa sellaisen 300-luvulla myös Rooman valtakunnan pohjoisille rajoille
Trieriin, tuohon meidän naapuriin. Basilika on kaiken lisäksi hyvänä pysynyt ja kestänyt yli 1700 vuotta. Puuhakkaana naisena Helena kuljetti matka-arkuissaan pyhäinjäännöksiä pitkin Eurooppaa ja jos ei niitä itse perille vienyt niin lähetteli niitä sitten piispojen ja pappien mukana tärkeille roomalaisten asemapaikoille. Niinpä Mattiaksen luutkin päätyivät Rooman piispa Sylvesterin käsien kautta Trieriin nimitetyn piispa Agritiuksen mukana Rooman keisarikunnan pohjoisrajoille Moselin rannoille.

Kategoria(t): Kirjoituksia. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.