Vihreä lanka 24.2.2012
Päätöksenteon painopiste on etelässä. Se heijastuu monella tavalla, vihreidenkin kokousten äänivaltaisissa edustajissa. Näkökulmien laajentamiseksi on tärkeää, että alueita kuullaan, työryhmiin haetaan asiantuntemusta maan eri kolkilta, ja että päättäjät edustavat eri maantieteellisiä ja kulttuurisia alueita. Pekka Haavisto onnistui kampanjassaan antamaan äänen maan eri kolkille. Miten hän sen teki, sitä on syytä tutkia.
Jos näkökulma kaventuu, onko se kenenkään etu? Ei ainakaan ympäristönsuojelulliselta, eikä ihmisenkään kannalta. Kuntauudistuksen alla olisi syytä tarkastella elämisen monimuotoisuutta Suomen eri kolkissa. Monimuotoisuuden vaaliminen yhdessä lähivaikuttamisen kanssa on tärkeä lähestymistapa kuntauudistusta tehtäessä.
Norjassa politiikka lähtee ajatuksesta, että koko maa on asuttu. Vuonojen rannat pidetään asuttuina ja väki tyytyväisenä. Napapiirin pohjoispuolelle Tromssaan muutti viime vuonna parisensataa ilmastotutkijaa. Alle 70 000 asukkaan kaupunki satsaa kulttuuriin ja arktiseen osaamiseen monin tavoin. Nuorisoa ja maahanmuuttajia kohdellaan voimavarana, ei rasitteena. Saamen ja jopa kveeninkielisiä esitteitä on saatavilla kaupungintalolla. Kaupunki sykkii elämänhalua ja energiaa.
Pohjoiset mahdollisuutemme ovat meilläkin. Väki Pohjois-Pohjanmaalla on nuorta. Tulevassa uudessa Oulussa keski-ikä on vain 34 vuotta. Kun mennään pohjoisempaan, kohtaamme maailman suurimman teräksenvalmistajan Tornion terästehtaan sekä Kemin kromikaivoksen, ainoan laatuaan Euroopassa.
Pohjois-Suomen malmiesiintymät ovat valtavat. Onkin syytä laatia vihreät kaivoslinjaukset, jotka asettavat hauraan luonnon hyvinvoinnin etusijalle. Vihreiden kriittisyyttä tarvitaan arvioimaan kaivosten kestävyyttä luonnon ja sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta. Kaivosten vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin, kuten matkailuun ja porotalouteen ovat huomattavat. Siksi kaivosyhtiöitä tulee rohkaista ja vaatia vuorovaikutukseen paikallisten ihmisten ja ympäristöstä huolehtivien tahojen kanssa. Niille ei pidä myöntää lupia ilman tiukkoja ympäristövaatimuksia. Lähtökohtamme ei kuitenkaan voi olla pelkästään kielteinen kaivostoiminnalle, sen verran suuri on niiden taloudellinen ja työllistävä vaikutus.
Oma lukunsa on Jäämeri, sen luonnonvarojen luomat uhat ja mahdollisuudet.
Pyhäjoen ydinvoimalahanketta täytyy vastustaa, kunnes se kaatuu omaan taloudelliseen mahdottomuuteensa. Jokaisen ääni on tärkeä, kun vaaditaan kansanäänestystä ydinvoimasta. Osallistuminen ydinvoimavastaisille Hanhikivipäiville toukokuussa on must.
Pohjoisen luontomatkailun kannalta on tärkeää turvata lohen nousu Tornionjokeen ja muihin pohjoisiin jokiin. Myös sisävesikalastukseen on kannustettava. Pohjoinen linnusto houkuttelee matkailijoita, samoin petoeläinten havainnointi. Lumi itsessään on luonnonvara, josta monilla on puutetta. Kulttuurifestivaalit tammikuussa onnistuvat Tromssassa, miksei meilläkin.
Maapallon pelastamiseksi ei riitä ratkaisut pääkaupunkiseudulla. Katse siis pohjoiseen!
