Forum24 13.9.2011
Lähiruoka on jälleen löytänyt tiensä ruokapöytään. Paluu oman maakunnan antimiin on voimallisesti alkanut. Kysyntä luomulihasta, lähellä tuotetuista vihanneksista ja marjoista sekä lähileipomon tuotteista kasvaa, ja kysyntään täytyy myös vastata.
Euroopan Unioniin meno pani aikoinaan kyselemään, mikä on Suomessa tuotetun ruoan rooli. EU sotki pahasti lähiruokamarkkinat ja heikensi pientuottajien asemaa. Nyt EU:ssakin ymmärretään lähiruoan tärkeys. Maatalouspolitiikassaan komissio haluaa pitää koko eu-alueen
viljeltynä. Tukea suunnataan entistä enemmän luomuun ja luontoa suojelevaan maanviljelykseen.
Yli puolelle ihmisistä ruoan alkuperällä on varsin paljon väliä. Ihmiset haluavat puhdasta ja hyvänmakuista ruokaa. Tämä täytyy myös S- ja K-jättiläisten hyväksyä ja ottaa valikoimiinsa lähellä tuotettua ruokaa. Meistä kuluttajista riippuu, mitä kaupan hyllyiltä ja jääkaapistamme löytyy.
Maaseutu elää uutta renesanssiaan, väittäisin. Maaseudun sivistysliiton Uutispuuro -kampanja on hieno osoitus tästä. Viikonloppuna Uutispuuro oli Oulun torilla ja järjesti Pohjois-Pohjanmaan ensimäisen Maaseutugaalan. Juhlassa nostettiin esille ja palkittiin maaseudun rohkeita kehittäjiä. Tilaisuus oli maaseudun yrittäjille varsin voimaannuttava ja rohkaiseva.
Rohkeus ja yhteistyö maaseudulla onkin tarpeellista. Vuonna 2040 maailmassa tarvitaan nimittäin väestönkasvun myötä 70 prosenttia enemmän ravintoa nykytilanteeseen verrattuna. Maailma huutaa puhdasta ruokaa. Suomella on mitä parhaimmat mahdollisuudet vastata tähän huutoon. Suomi on pinta-alaltaan maailman viljelykelpoisin maa, kunhan otamme peltomme käyttöön.
Lähiruoan tuottamisella on vielä esteitä voitettavanaan. Yksi niistä on tuotannon kannattavuus. Tuottajalle maksetaan nimittäin tuotteestaan liian alhainen hinta. Reilumpi voitonjako olisi kaikkien, niin tuottajan, kuluttajan kuin kaupankin etu.
Yksi tarpeeton kapula lähiruoan rattaissa on hankintalain liian tiukka tulkinta julkisella sektorilla. Tarjouskilpailun kriteeriksi voitaisiin laittaa vahvemmin hinnan sijasta laatu, mikä suosisi
lähiruokaa. Merkittävä askel terveellisempään ravintoon siirtymisessä olisikin, jos kunnat hankkisivat päiväkotien, koulujen ja vanhainkotien ruokalistoille lähiruokaa. On todistettu, että jo
pelkästään puolukka- ja karpalomehuun siirtyminen appelsiinimehun sijasta vähentää virtsatien tulehduksia. Siten lähiruoan mahdollisesti korkeampi hinta korvautuisi ruoan terveysvaikutuksilla.
Uusi Oulu voisi julistaa itsensä puhtaan ruoan kaupungiksi. Kaupungin työllisyyttä edistävät ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet pitäisi laajentaa terveellisemmän ruoan suosimiseen. Lähiruoka maksaa Oulun konttorin virkamiehen mukaan viidenneksen enemmän kuin “tavallinen”, mutta uskon, että kaupunkilaisilla on halua maksaa hyvästä ruoasta ja ruoan ympärille syntyneistä työpaikoista tämän verran. Sitä paitsi lähiruoka saattaa olla joissain tapauksissa edullisempaa pienten kuljetuskustannusten vuoksi.
Kunnissa laaditaan parhaillaan ensi vuoden talousarvioita. Toivonkin, että Oulun päättäjät lisäävät ensi vuoden talousarvioon määrärahoja lähiruoan hankkimista varten. Kuten monet poliitikot tietävät, tämä on myös monien kaupunkilaisten tahto.
