Arvoisa puhemies,
Ukrainan ja siihen kuuluvan Krimin historia Venäjän ja Euroopan välissä on ollut myrskyisä jo vuosisatojen ajan. Krimin niemimaasta taisteltiin jo 1800-luvulla osmanien ja eurooppalaisten sekä venäläisten kesken. Ensimmäisen maailmansodan lopussa Ukraina jaettiin kahtia Puolan ja Neuvostoliiton välillä. Kun Saksa ja Neuvostoliitto vuonna 1939 jakoivat Puolan, liitettiin länsi Ukraina sosialistiseen neuvostotasavaltaan, jonka osana se oli aina Neuvostoliiton hajoamiseen asti 1991. Krimin niemimaasta tuli osa neuvosto-Ukrainaa vuonna 1954 ja se jäi osaksi Ukrainaa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
Ukrainan nykyinen kriisi puhkesi marraskuussa, kun presidentti Viktor Janukovytš hylkäsi assosiaatio- ja vapaakauppasopimuksen EU:n kanssa ja asetti sen edelle tiiviimmän taloudellisen yhteistyön Venäjän kanssa. Mellakat alkoivat Maidanin aukiolla ja niiden takana piili myös tyytymättömyys hallintoa, korruptiota ja huonoa taloudellista tilannetta kohtaan. Venäjän reaktio vallankumoukseen kärjisti kriisiä entisestään, kun Venäjä aktivoi sotilasjoukkonsa Krimillä.
Venäjän sekaantuminen Ukrainan tilanteeseen ja sen sotilaallisen voiman aktivoiminen Krimillä on erittäin vakavaa ja loukkaa Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Venäjän toimet eivät kunnioita kansainvälistä oikeutta eivätkä Ukrainan perustuslakia. Krim on osa Ukrainaa ja päättää omista asioistaan Ukrainan perustuslain sallimissa rajoissa. Ukrainan perustuslain mukaan maan rajojen muuttamisesta ei voi päättää muuten kuin koko Ukrainaa koskevalla kansanäänestyksellä.
Myös kansainvälisen oikeuden näkökohdasta ajatus muuttaa maan rajoja maan jollakin alueella pidettävällä äänestyksellä on vieras. Jos tämä olisi hyväksyttävää, maailma olisi täynnä rajakahakoita ja rajariitoja. Krimille suunniteltu kansanäänestys 16.3. on siis kansainvälisoikeudellisesti laiton, ja rajojen muuttaminen vaatisi koko maata koskevaa kansanäänestystä.
Ukraina ansaitsee hallituksen, joka ottaa huomioon maan kaikkien osien tarpeet ja kunnioittaa myös vä-hemmistöjen oikeuksia. Pidämme luonnollisena, että venäjänkielisten oikeudet Ukrainassa turvataan. Näiden oikeuksien turvaamiseen oikea tapa on maan lainsäädännön kehittäminen sekä ETYJ:n että Euroopan Neuvoston periaatteiden noudattaminen. On tärkeää, että Ukrainan tulevat vaalit ovat rehelliset ja kansainväliset tarkkailijat pääsevät paikalle.
Ukrainan ja Krimin kriisi on ajanut EU:n ja Venäjän ristiriitaan, mikä vaikuttaa luonnollisesti myös Suomeen EU:n jäsenmaana. Suomi tukee rauhanomaista ratkaisua ja on tärkeää, että kannustamme osapuolia takaisin neuvottelupöytään. Siitäkin huolimatta, että Venäjään mahdollisesti kohdistuvat talouspakotteet tuntuisivat Suomen taloudessa enemmän kuin muiden EU-maiden, on tärkeää, että Suomi toimii yhtenäisesti muiden EU-maiden kanssa Ukrainan suhteen. EU osoitti neuvotteluvoimansa Kiovassa, kun Puolan, Saksan ja Ranskan ulkoministerit olivat tekemässä sopimusta sekä uusista vaaleista että hallitusta muutosprosessista. EU on tukenut myös objektiivisten kansainvälisten tarkkailijoiden pääsyä Krimille.
Arvoisa puhemies,
Viime viikolla EU päätti Venäjää koskevista poliittisista pakotteista kuten EU:n ja Venäjän uuden perussopimuksen neuvotteluiden ja viisumivapausneuvotteluiden lopettamisesta siihen saakka, että kriisille löydetään ratkaisu. Talouspakotteista voisi koitua taloudellista tappiota EU:lle, mutta tilanteen ratkaisemiseksi Vihreät kannattavat asteittain kovenevien talouspakotteiden mahdollista käyttöönottoa, jos tarve niin osoittaa. Myös asekaupan jatkaminen Venäjän ja joidenkin EU-maiden välillä tulisi pistää jäihin.
Ukraina on itsenäinen valtio ja sen tietä demokratiaan ja taloudellista vahvistumista on tuettava. Viktor Janukovytšin legitimiteetti hallitsijana murtui viimeistään helmikuussa, kun Ukrainan parlamentti päätti erottaa hänet tehtävästään. Ulkomaille kavalletut varat ja presidentin ja maan hallinnon korruptoituneisuus ovat vieneet uskottavuuden vanhalta hallinnolta. Venäjän sekaantuminen vararikon partaalla olevan maan asioihin on mielestämme tuomittavaa. Koska konfliktin vaikutukset ulottuvat todella laajalle ja konflikti uhkaa Venäjän ja Euroopan suhteita sekä koko maanosan turvallisuutta, toivomme Ukrainan ja Venäjän johdolta yhdessä Euroopan päättäjien kanssa voimakasta tahtoa ratkaista Ukrainan kriisi rauhanomaisesti.
Ukrainan kansa on osoittanut sinnikkäällä vastarinnallaan, että se ei siedä hallinnon korruptoituneisuutta ja että se haluaa solmia tiiviimmän yhteistyön Euroopan Unionin kanssa toisin kuin Janukovytš tahtoi. Tätä tahtoa on myös Venäjän kunnioitettava, mikäli Ukraina haluaa lähentyä Euroopan Unioniin. Sen retoriikka suojella venäläisvähemmistöä toisen valtion alueella ei myöskään voi oikeuttaa sen sotilaallisia toimenpiteitä. Pidämme kansainvälisen oikeuden mukaan luonnollisena, että vähemmistöjen oikeuksista huolehditaan kaikkien valtioiden alueella.
On tärkeää, että Ukraina saa käydä toukokuussa vapaat ja rauhalliset vaalit, joissa kansa voi valita halua-mansa presidentin. Toivomme, että Ukrainan tilanne vakautuu mahdollisimman pian ja itsenäiset valtiot osoittavat, että en kykenevät kunnioittamaan toistensa itsemääräämisoikeutta.
