Nokia ei suinkaan ollut ensimmäinen Suomen maailmanmenestys, ei laisinkaan! Varhainen suomalainen hittituote oli puiset lankarullat, joiden valmistajana Suomi oli maailmanmarkkinoiden ykkönen noin sata vuotta sitten. Ennen lankarullia kuljetettiin maailmalle tietysti tervaa ja lankarullien jälkeen siirryttiin sellunkeittoon ja paperinvalmistukseen.
Metsät ovat tarjonneet suomalaisille vakaata toimeentuloa vuosisatojen ajan. Menestystuotteet ovat aikojen kuluessa vaihtuneet, mutta metsät ovat edelleen Suomen voimavara. Niistä elantonsa saavat suoraan kymmenettuhannet ihmiset ja välillisesti 700000 metsänomistajaa. Metsät kasvavat yli 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, ja puuta korjataan noin 60 miljoonaa kuutiometriä. Puu kasvaa enemmän kuin sitä korjataan. Maamme pinta-alasta yli kolme neljännestä on metsää. Suomi onkin Euroopan metsäisin maa.
Metsän käytön rajana on vain mielikuvitus. Puu raaka-aineena on perinteisesti uusiutuvan energian, paperin ja sellun lähde. Metsä on marjojen ja sienien aarreaitta. Puusta voidaan valmistaa lääkkeitä, vaatteita, kosmetiikkaa ja jopa kulkevia autoja. Monia tuotteita, joita käytetään vuonna 2050 ei ole vielä edes keksitty, mutta varmaa on, että luonnonvaroiltaan rajallisessa maailmassa puu on kysytty materiaali. Puurakentaminen energiatehokkaana ja ilmastoystävällisenä tapana lisääntyy.
Metsät ovat myös maapallon keuhkot. Ne sitovat hiiltä tehokkaasti, ja siksi metsien merkitys hiilinieluina on korvaamaton. Metsien hakkaamisen sijaan niitä voi hyödyntää muutenkin, vaikka matkailussa.
Luontomatkailu lisääkin vuosi vuodelta suosiotaan. Viime vuonna Suomen kansallispuistoissa kävi 2,3 miljoonaa matkailijaa. He jättivät rahaa puistojen lähialueille yli 115 miljoonaa euroa ja työpaikkoja lähes 1500 henkilötyövuoden verran. Suosituin kansallispuistoista on Pallas-Ylläksen kansallispuisto, jossa kävijöitä oli lähes puoli miljoonaa. Myös luontokeskukset vetivät väkeä. Uusi vetonaula on Haltian luontokeskus Nuuksion kansallispuistossa ihan pääkaupungin kupeessa. Liminganlahden luontokeskuksessakin kävi yli 56 000 vierailijaa.
Suomen metsien erityispiirre on kaikille kuuluvat jokamiehenoikeudet. Maailman mittakaavassa onkin ihmeellistä, että jokainen saa kulkea, hiihtää, marjastaa, sienestää, bongata lintuja, kalastaa ja telttailla kenenkään rajoittamatta. Metsä rauhoittaa, lohduttaa, antaa voimia ja kannustaa. Jokaisessa suomalaisessa asuu kaipuu metsään, väittäisin.
Metsä tarvitsee huolenpitoa. On hyvä, että uusi metsälaki kannustaa metsien eri-ikäisrakenteiseen kasvatukseen. Se turvaa paremmin monimuotoisutta toisin kuin avohakkuut, ja suojaa metsiä myös kasvituholaisilta, jotka lisääntyvät mielellään kuumien hakkuuaukeiden reunamilla. On myös tärkeää, että EU sallii tuen metsien hoitotöille, metsäteiden ylläpitämiselle ja pienpuun korjuulle. Koska metsistämme 60 prosenttia on yksityismetsiä, korostuu metsänomistajien rooli hoidossa ja suojelussa.
Maapallon eläin- ja kasvilajeista valtaosa elää metsissä. Yksistään Suomen metsissä on yli 800 uhanalaista lajia. Etelä-Suomen metsistä vain 2,3 prosenttia on suojeltuja ja niiden pirstaleisuus ja pienialaisuus uhkaa vakavasti monimuotoisuuden säilymistä. Suomi on osaltaan sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vuoteen 2020 mennessä. Jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin, on lajien ja harvinaisten luontotyyppien suojelun eteen tehtävä edelleen hartiavoimin töitä.
